Opetushallituksen ohjeet: Ruokarukous edelleen
mahdollinen päiväkodeissa
24.1.2018 klo 18.00 Uusi tie/Virpi Kurvinen
Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö toiminnassa uskonnollisia
tilaisuuksia tai toimituksia, kuten ruokarukousta. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Opetushallitus julkaisi 12. tammikuuta ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja uskonnollista
ainesta sisältävien juhlien järjestämisestä varhaiskasvatuksessa. Ohjeissa kerrotaan, miten
tulee toimia ja mitä tulee ottaa huomioon, jos uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia
järjestetään esimerkiksi päiväkodissa.
Uskonnollisia tilaisuuksia ei suositella eikä kielletä
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä säätelevät Suomen perustuslaki ja
varhaiskasvatuslaki. Ohjeet perustuvat lainsäädännön lisäksi lainvalmisteluasiakirjoihin sekä
laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin, oikeudellisista asioista vastaava
johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta kertoo.
Ohjeiden mukaan uskonnolliset tilaisuudet pitää järjestää erillään muusta toiminnasta, ja niistä
tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia, että tarjolla on muukin vaihtoehto.
Lapsen huoltajilla tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollisiin
tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Osallistumatta jättämisestä ei saa aiheutua lapselle leimautumista. Uskonnollisia tilaisuuksia ei
ohjeessa suositella mutta ei myöskään kielletä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää,
järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten
jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.
Painopiste positiivisessa uskonnonvapaudessa
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kommentoi
sivuillaan essayah.fi Opetushallituksen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta tarkentavia
ohjeita. Hän toteaa, että joissakin kunnissa on tehty aiemman ohjeistuksen perusteella vääriä
tulkintoja, ja lopetettu jopa kokonaan yhteistyö päiväkotien ja seurakuntien kanssa.
Nyt tarkennetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa seurakunta mainitaan
esimerkkinä alueellisesta ja paikallisesta yhteistyötahosta. Tarkennetut ohjeet antavat hyvän
selkänojan positiivista uskonnonvapautta tukevalle katsomuskasvatukselle, Essayah summaa.
Anne Mikkola, joensuulainen päiväkodin johtaja, kommentoi opetushallituksen ohjeita Facebook-sivuillaan:
”Uskonnolliset tilaisuudet eivät ole kiellettyjä jatkossakaan. Pedagogisesti perusteltua on
edelleenkin tutustua suomalaiseen kulttuuriin, juhlapyhiin, merkityksiin ja traditioihin.
Perusteltua on myös tutustua myös muihin lapsiryhmässä vaikuttaviin kulttuureihin,
vakaumuksiin ja traditioihin.” (13.1.)
Näin ollen vuotuisaan juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun
laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon
harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
Tällaiset juhlatraditiot ovat samalla tavoin kuin esi- ja perusopetuksessa osa suomalaista
kulttuuria. Uskonnollisten tilaisuuksien ohjeistus lähtee positiivisen uskonnonvapauden
näkökulmasta, jossa ketään ei saa pakottaa uskonnonharjoittamiseen, mutta tarkoituksena ei
ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta, toteaa Sari Essayah.
Pääsivu 
Portaali 
Kalenteri
