Jouluevankeliumi

Aihe: Jouluevankeliumi 29.12.16 12:34

Jouluevankeliumi Johanneksen mukaan

Raamattu | 21.12.2016 klo 23.00, Matti Korhonen Uusi tie vko 51

Jouluevankeliumi RGB_raamattuopetus_shutterstock-1

Jouluevankeliumi RGB_raamattuopetus_shutterstock-1

Jouluaattona kirkoissa luettava Luukkaan jouluevankeliumi jaksaa vuodesta toiseen kiehtoa, koska se sisältää paljon
konkreettisia kuvia ja tapahtumia. Se kertoo nuoren parin pitkästä matkasta Betlehemiin, seimestä ja majatalosta,
pelästyvistä paimenista ja suuresta taivaallisesta sotajoukosta.
Myös Matteuksen jouluevankeliumi on konkreettinen. Tähtitaivas tietää, missä Kristus syntyy. Itäisiltä mailta tulevat
tietäjät tuovat mystiseltä kuulostavia kalliita lahjoja. Tapahtumien taustalla on mielipuolisen Herodeksen uhkaava
käytös.
Evankelista Johannes puolestaan liitelee sfääreissä, saattaisi joku ajatella. Hän puhuu jumalallisesta Sanasta, jonka
kautta kaikki on luotu. Tuossa Sanassa oli elämä ja se elämä oli ihmisten valo. Teksti ei kuitenkaan ole tajunnanvirtaa,
vaan pohjautuen Vanhan testamentin profetioihin Johannes avaa joulun tapahtumien merkityksen.
Alussa oli Sana

Raamattuviitteet

1. Joh. 1:14
2. Joh. 1:1
3. Sananl. 8:23, 35
4. 2. Moos. 25:8-9

Kun Matteus ja Luukas kertovat, mitä tapahtui ensimmäisenä jouluna, Johanneksen
evankeliumi selittää, mikä oli ensimmäisen joulun merkitys. Johanneksen
jouluevankeliumi on tiivistetysti tämä: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”
Kun Johannes puhuu Jeesuksesta Jumalan sanana, hän viittaa luomiskertomukseen.
Alussa Jumala loi taivaan ja maan sanallaan. Mitä Jumala sanoi, niin tapahtui.
Johannes aloittaa evankeliuminsa toteamalla, että ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan
luona, ja Sana oli Jumala.”2 Jeesus oli tämä Jumalan luona oleva Sana.
Sanaa tarkoittava kreikan sana logos voidaan kääntää myös ajatukseksi, järjeksi tai
viisaudeksi. Juutalaisessa viisauskirjallisuudessa Jumalan viisaus toisinaan henkilöityy,
hänestä puhutaan ikään kuin persoonana. Näin esimerkiksi Sananlaskujen kirjan
kahdeksannessa luvussa, jossa viisaus sanoo itsestään: ”Iankaikkisuudesta minä sain
alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. – –
Joka minut löytää, löytää elämän hänet Herra ottaa suosioonsa.”
Tämä iankaikkisuudessa ollut kallisarvoinen aarre, Jumalan ikuinen sana, oli nyt tullut
lihaksi, siis ihmiseksi. Siinä on joulun ihmeellinen merkitys.

[size=33]Jumala telttaili ihmisten keskellä[/size]
Johanneksen jouluevankeliumin mukaan Jumalan sana ”asui meidän keskellämme”.
Tarkalleen ottaen Johannes ei puhu vain ”asumisesta” vaan ”asumisesta teltassa” tai
telttamajan pystyttämisestä.”

Jumalan ihmiseksi tuleminen merkitsee, että

hän haluaa lähestyä ihmistä.
hänet voi tulla tuntemaan.
ruumiillisuus ei ole paha asia. Hän tuli itsekin siitä osalliseksi.
Jumala tietää, mitä on olla heikko, kohdata kiusaukset ja kuolema.

Johannes viittaa telttamajaan, jonka Jumala käski Mooseksen johdolla tehdä:
”Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne. Tehkää telttamaja ja
kaikki sen varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka minä sinulle näytän.”4
Telttamaja toimi Israelin kansan jumalanpalveluksen keskuksena erämaavaelluksella
Egyptistä luvattuun maahan. Myöhemmin Jerusalemin temppeli korvasi telttamajan.
Telttamajassa Jumala asui. Siinä hän oli todella kohdattavissa. Jeesuksen tultua
maailmaan Jumala voidaan kohdata tämän persoonan kautta. Jumalan ilmestyminen ja
kohtaaminen ei ole sidottuna tiettyyn rakennukseen, vaan persoonaan. Jeesus on uusi
telttamaja ja temppeli, jossa syntinen ihminen voi kohdata pyhän Jumalan.

[size=33]Lohikäärme autotallissa[/size]
Jumalankieltäjä vertasi Jumalaa lohikäärmeeseen, jonka eräs mies väitti asuvan
autotallissaan. Kun ystävä tuli käymään, mies pyysi tätä ihastelemaan otusta. Mies
avasi autotallin oven ja sanoi: siinä se on, eikö olekin hieno!
Ystävän katse kiersi autotallia ympäri, mutta hän ei nähnyt muuta kuin tyhjät seinät ja
kasan roinaa lattialla. ”Missä se muka on? En näe sitä” ystävä sanoi. ”Se onkin
näkymätön”, totesi mies. ”Mistä sitten voin tietää, että siellä on lohikäärme? Voisiko se
karjaista?” ystävä kysyi. ”Kyllä, mutta sen karjaisu on äänetön”, mies vastasi.
”Syökseekö se kenties tulta?” ”Kyllä, mutta se ei ole polttavaa. Itse asiassa sitä ei
ihminen voi tuntea.”
Jumalankieltäjän vertaus kuvaa, miten moni tämän päivän ihminen ymmärtää Jumalan.
Jos hän on olemassa, hänestä ei voi tietää mitään. Hänen tekojaan ei voi havaita tai
tuntea eikä hän vaikuta millään tavalla maailmassa. Jumalan poissaolon tuskan kanssa
kamppailevat niin epäuskoiset kuin uskovat.
Jumala ei kuitenkaan ole poissa, näkymättömissä eikä tavoittamattomissa.
Ensimmäisenä jouluna hän tuli ihmiseksi. Hän oli verta ja lihaa. Ihmisestä syntynyt, tosi
ihminen. Hänet saattoi nähdä omilla silmillä, hänen äänensä pystyi kuulemaan omin
korvin. Häntä saattoi koskettaa, ja hänen kosketuksessaan oli parantava voima.
Tänä päivänä me kohtaamme ylösnousseen Jeesuksen Raamatussa ja hänen
seurakuntansa keskellä, evankeliumin sanassa, kasteessa ja ehtoollisessa. Niissä meillä
on konkreettinen todistus siitä, että Jumala ei ole jättänyt ihmistä oman onnensa
nojaan. Hän tuli sinuakin varten, jotta sinä voisit tuntea hänet ja pelastua synneistäsi.
Saat sen uskoa kohdallesi tänä jouluna!

Aihe: Vs: Jouluevankeliumi 29.12.16 12:55

Jouluevankeliumi tuli vähän myöhässä. Sain itsekin sen vasta tänään ja toiseksi
olin matkoilla joulun ajan, en voinut kirjoittaa mitään.
Mutta asia on aina sama, joka päivä. Sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Se soveltunee tähänkin.

Aihe: Vs: Jouluevankeliumi 29.12.16 13:05

Todellisuus on tarua ihmeellisempää

Pääkirjoitukset | 21.12.2016 klo 23.00, Leif Nummela Uusi tie vko 51

Jo sadan vuoden ajan teologisen tutkimuksen piirissä on epäilty Matteuksen
evankeliumin kertomusta idän tietäjistä. Saksan Göttingenin yliopiston
itämaisen kirkkohistorian professorina elämäntyönsä tehnyt Jouko Martikainen
haastaa tämän epäilyn. Jouluksi Perussanoman kautta julkaistavassa uudessa
kirjassaan Idän tietäjät hän kertoo syitä, miksi voimme luottaa sekä kertomukseen
idän tietäjistä että heitä johdattaneen valoilmiön todenperäisyyteen. Voit lukea
professori Martikaisen haastattelun tästä lehdestä (s. 2–3).

Monista Raamatussa kerrottavista asioista meillä ei ole Raamatun ulkopuolista
vahvistusta. Eikä tarvitsekaan olla. Meille riittää se, että kaikkitietävä Jumala on
inspiroinut kirjoittajat kertomaan asioista totuudenmukaisesti. Kristittyinä me
luotamme Jumalan omaan sanaan, niin kuin Jeesus ja apostolit opettavat meitä
luottamaan. Kuitenkin, kerta toisensa jälkeen, Raamatun tekstit osoittautuvat
myös muun historiallisen todistusaineiston ja tutkimuksen valossa
paikkansapitäviksi. Raamattu on tässä suhteessa täysin toisenlainen kirja kuin
vaikkapa Koraani. Raamattu kestää kriittisenkin tarkastelun.
Jouluna muistelemme Herramme Jeesuksen syntymää. Jeesus eli historiassa,
ajassa ja paikassa. Hän oli lihaa ja verta oleva aito ihminen. Samanaikaisesti
hän oli paljon enemmän kuin tavallinen ihminen. Apostolien ja muiden s
ilminnäkijöiden todistuksen perusteella me uskomme, että hän oli se, joka hän
sanoi ja näytti olevansa. Jumalan ainoa Poika, kolmiyhteisen Jumalan toinen
persoona, joka otti ihmisen muodon ja asui meidän keskellämme. Jumala itse
tuli näkyväksi, kuultavaksi ja kosketeltavaksi Jeesuksessa. Se joka näki Jeesuksen,
näki Jumalan.

Lainaus :: Jumala itse tuli näkyväksi, kuultavaksi ja kosketeltavaksi
Jeesuksessa.

Ilman lihaksi tulemistaan Jeesuksessa, Jumala olisi jäänyt meille
tuntemattomaksi. Emme tietäisi hänestä muuta kuin sen, minkä luomisen
perusteella ymmärrämme. Pikkupoikana mietin joskus suuren muurahaispesän
äärellä, miten voisin puhua muurahaisille ymmärrettävästi. Ihmisenä olen niin
täysin toisenlainen kuin muurahainen. Mietin, että ainoastaan tulemalla itse
yhdeksi heistä, voisin puhua heille ymmärrettävästi.
Todellisuus on mielikuvitusta ihmeellisempää. Jumala, joka on täysin toisenlainen
kuin yksikään meistä, tuli yhdeksi meistä. Jeesuksessa Jumala puhui meille ja näytti
tahtonsa. Jeesuksen ristinkuolemassa näemme, miten paljon Jumala meitä rakastaa,
ja miten paljon meidän syntiemme sovittaminen Jumalalle maksoi. Jeesuksen
ylösnousemuksessa näemme, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa. Jeesuksen
kautta voimme lähestyä ja oppia tuntemaan Jumalaa. Vaikka tässä elämässä
tunnemmekin suurta Jumalaa vain vähän, tunnemme häntä kuitenkin Jeesuksessa
tarpeeksi pelastuaksemme ja päästäksemme iankaikkiseen elämään. Siellä
tunnemmekin Jumalan täysin toisella tavalla, täydellisesti.